Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)
Mikko Puttosen tiede-lehdessä vuonna 2012 julkaistu ''lue romaani , tajua muita'' -teksti kertoo kuinka lukeminen vaikuttaa ihmiseen.Fiktiiviset romaanit antavat ihmiselle mahdollisuuden niinsanotusti astua toisen henkilön saappaisiin. Romaanin hahmoihin samaistuminen voi muuttaa lukijoiden ajatuksia ja asenteita ihmisiä sekä asioita kohtaan. Roolihahmoihin sulautumisella on ollut erittäin hyviä puolia, kuten seksuaalivähemmistön hyväksyminen ja stereotypioiden ja rasismin väheneminen. Samaistumisella on kuitenkin vaaransa, esimerkiksi itsemurhat lisääntyivät 1700-luvulla juuri romaanien takia.
Tieteellisten näyttöjen mukaan stressi vähenee lukemisen myötä. Kun oikein uppoutuu mielenkiintoiseen tekstiin, huolet unohtuvat kauas pois. On tehty tieteellinen tutkimus jonka mukaan mieluisan tekstin lukeminen laskee verenpainetta, sykettä sekä stressin tuntua. Lukemista voi siis verrata televisioviihteeseen tai joogaan stressinpoistajana.
Kielen rikastuminen johtuu enemmän kirjoitetusta tekstistä kuin puhutusta. Uuteen sanastoon törmää useimmiten tieteellisissä tiivistelmissä. harvinaisten sanojen osa tekstissä on melko suuri, esimerkiksi 1000 sanaa kohden niitä on 128. Lastenkirjoissakin on enemmän harvinaista sanavarastoa kuin televisin viihdeohjelmissa. Juttelukaan ei kasvata sanavarastoa suuresti, sillä ihmiset ovat tottuneet kommunikoimaan juuri niillä tutuilla ja turvallisilla termeillä.
Ihmisen aivot eivät ole luotuja lukemaan, kun taito kuitenkin kehittyi 5500 vuotta sitten, alkoi ihmisen aistit kehittämään uudenlaista yhteistyötapaa. Uusi lukukulttuuri on saanut alkunsa verkkolukemisesta. Verkkolukeminen on herättänyt joillekin ajatuksia siitä, että tyhmistyisimme totuttaessamme aivomme erilaisiin jatkuviin ärsykkeisiin.
Tekstin otsikko on oikeanlainen. Aloituksesta löytyy tarvittavat tiedot ja teksti menee suoraan asiaan. Pohjatekstin asiat on muotoiltu hyvin uudestaan omin sanoin ja teksti on jaettu sopivan mittaisiin kappaleisiin, joissa on kaikissa tuotu jokin uusi näkökulma aiheeseen. Teksti on sopivan mittainen ja se noudattaa tehtävänantoa. Pohjatekstistä on poimittu tärkeimmät asiat ja sisältö on aika monipuolinen. Kieli on sujuvaa. 4+
VastaaPoistaOlen pitkälti samaa mieltä Roosan kanssa. Muutama lyöntivirhe on sujahtanut vahingossa tekstiin mukaan. Esimerkiksi Mikko Puttosen artikkelin nimi kirjoitetaan tietysti isolla alkukirjaimella.
VastaaPoistaViimeisen kappaleen ajatus jää vähän hämäräksi. Sen muotoilua voisi vielä miettiä. Muuten tiivistelmä on sujuva.
4-p.